Trinen seuraaminen on kauheeta katsottavaa. Yritän saada sitä kulkemaan kutakuinkin oikealla paikalla ja säilyttämään oikean paikan. Välillä se seuraa todella kauniisti ja odottamatta pudottaa kontaktin ja alkaa haahuilemaan. Lääkkeeksi olen ottanut vain tiheän palkkaamisen. Jos näyttää siltä, että sen kanssa tulee vielä syksymmällä lähdettyä kokeisiin voisin kokeilla taas kevyillä pakotteilla, mutta nyt tuntuu, että ne enintään laskivat vanhan rouvan motiivia.

Tehtiin vähän hyppynoutoa ja yhden kerran tuli kosketus, joko siitä tai maanantain a-esteeltä putoamisen seurauksena anturasta lähti pala pois, huomasin vamman vasta kun se illlalla lutkutti varvasta.

Vienolle taas on harvinaisen epäselvää, mikä on sivulle ja tänne käskyn ero. Se tarvitsee käsiapua ja siitä yritetään nyt päästä eroon. Tässäkin käytän parhaillaan naksutinta apuna. Tehtiin myös noudon luovutuksia. Meinaa mennä hermot, kun jossain välissä se kapula jopa pysyi suussa, mutta tässäkin on tullut takapakkia.

Emmalle otin vähän noutoharjoituksia. Sillä on sama tyyli kuin Vienolla, suussa ei tahdo pysyä mikään, paitsi jos sitä saa vapaasti riepotella. Hypyissä on tullut kehitystä, vaikka siinäkin tarvitsee vielä näyttää kädellä hyppy-käskyn yhteydessä.